Pieni, afrikkalainen poika oli kiivennyt syliini. Hän tapitti minua linja-autossa tummilla silmillään. Hän oli nähnyt minun piirtävän kauniita kuvia ja tahtoi minun kirjoittavan hänelle kirjeen, vaikka ei osannut lukea Mutta vuodet ja päivät kiitivät, ja hänestäkin tuli aikuisempi. Kuka nyt istuisi syliini? Kenelle voisin pukea kirjeeksi läsnäoloni: "Kaikkea hyvää sinulle?"
