Vuodet toivoa täynnä

Ukrainalaisessa kaupungissa pieni tyttö vaaleanpunaisessa takissaan, istuu laukun päällä, äiti vierellään ja nukke sylissään, ympärillä kerrostalon rauniot. "Tahtoisin mennä kotiin isän ja kissan luokse." Toisaalla suomalaisen kotihoidon vanhus istuu pyörätuolissa tuntikausia apua odottaen. Jokainen ihminen on elämänsä aikana sekä auttaja että autettava. Sivistys on kykyä ja tahtoa eläytyä heikomman asemaan. Hyvät teot pitävät toivoa yllä. Tämän kirjan runot ja ajatukset kertovat toivosta, rohkeudesta sekä olemassaolosta.